Tietoa sijaishuollosta

Sijaishuollon muodot 

Sosiaalityöntekijä valitsee lapselle sopivan sijaishuoltopaikan. Lapsi pyritään ensisijaisesti sijoittamaan perhehoitoon. Perheet, joihin sijoitetaan lapsia, ovat tarkoin valikoituja ja tehtävään koulutettuja. Myös sijoitettavan lapsen läheisverkoston mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan selvitetään. Sijoituspaikka valitaan lapsen tarpeiden mukaan. Muita sijoitusvaihtoehtoja ovat ammatilliset perhekodit, lastenkodit ja koulukodit. 

 

Asiakassuunnitelma 

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii lapselle sijaishuollon asiakassuunnitelman. Asiakassuunnitelma kirjataan asiakassuunnitelmaneuvottelussa, johon kutsutaan lapsen huoltajan lisäksi usein sijaishuoltopaikan edustajat. Asiakassuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja huoltaja sekä lapsi saavat sen myös kirjallisena. 

Asiakassuunnitelman tulee sisältää: 

  • lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve 
  • olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan 
  • palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vaikuttamaan 
  • arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan 
  • asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä sekä 
  • sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän henkilökohtaiset tapaamiset 

Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi: 

  • sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet 
  • erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle 
  • erityisen tuen ja avun järjestäminen vanhemmille, huoltajille tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille 
  • miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden kanssa (Käytännössä yhteydenpidosta joudutaan joskus sopimaan ennen kuin on ehditty tehdä asiakassuunnitelma. Jos yhteydenpidon määrästä tai sen toteuttamistavasta syntyy erimielisyyttä, on sosiaalityöntekijän tehtävä päätös yhteydenpidon rajoittamisesta. )
  • miten tietojen antaminen lapselle toteutetaan 
  • lapselle maksettavat käyttövarat 
  • miten otetaan huomioon lapsen edunmukaisella tavalla tavoite perheen jälleenyhdistämisestä 

 

Vanhemman asiakassuunnitelma 

Huostaanotetun lapsen vanhemmalle on laadittava oma erillinen vanhemman asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista pidetä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon, kuten aikuissosiaalityön tai päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa. 

 

Sijaishuollon rajoitustoimenpiteet 

Joskus sijaishuollossa voidaan joutua käyttämään rajoitustoimenpiteitä lapsen turvallisen kasvun ja kehityksen tueksi. Rajoitustoimenpiteiden käyttö perustuu lastensuojelulakiin ja niiden käytön pitää olla perusteltua. Rajoitustoimenpiteitä ovat: 

  • yhteydenpidon rajaaminen 
  • aineiden ja esineiden haltuunotto 
  • henkilön tarkastus ja henkilön katsastus 
  • omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen ja luovuttamatta jättäminen 
  • kiinnipitäminen 
  • liikkumavapauden rajoittaminen 
  • eristäminen 
  • erityinen huolenpito 

Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää ainoastaan laitoshoidossa. Perhehoidossa voidaan rajoittaa ainoastaan yhteydenpitoa. Yhteydenpidon rajoittamisesta täytyy olla kirjallinen päätös, mikäli asiasta ei ole päästy sopimukseen asiakassuunnitelmaneuvottelussa. 

 

Huostassapidon päättyminen 

Huostaanotto on tarkoitettu aina viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi ratkaisuksi. Huostaanotto on purettava niin pian kuin olosuhteet sen sallivat. Huostaanoton purkamisen lähtökohtana on lapsen etu. Huostassapidon tarvetta arvioidaan asiakassuunnitelmaneuvotteluiden yhteydessä. Huostaanoton purkamista voivat hakea myös lapsi tai vanhemmat. Huostaanoton purkamisen harkintaan vaikuttavat mm. sijoituksen kesto, lapsen suhde sijaisvanhempiin, sijoituksen tavoitteiden saavuttaminen, lapsen kehityksen edistyminen, vanhempien mahdollisuudet vastata lapsensa tarpeisiin, kasvuympäristön turvallisuus ja vakaus sekä huostaanoton purkamisen mahdolliset vaikutukset lapseen. Sosiaalityöntekijän velvollisuus on kertoa, miten asioiden tulisi muuttua, jotta huostaanoton purkaminen olisi mahdollista. Huostaanotto päättyy viimeistään, kun lapsi täyttää 18 vuotta. 

 

Itsenäistymisvarat ja jälkihuolto 

Sijoituksen aikana lapselle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvaroja kertyy, kun kunta perii vanhemmilta etuuksia (esim. elatustuki, opintotuki, eläke) hoidon korvaukseksi kunnalle. Itsenäistymisvaroja maksetaan suunnitellusti ja sovitusti lapsen tarpeiden mukaan hänen täytettyä 18 vuotta.  

Huostaanoton päättymisen jälkeen lapsella/nuorella on oikeus jälkihuoltoon 21 -vuotiaaksi asti (1.1.2020 25 -vuotiaaksi asti). Jälkihuolto tarkoittaa lastensuojelun tukitoimien tarjoamista; sosiaalityöntekijän tukea, sosiaaliohjausta, tukea opintoihin, työllistymiseen, asumiseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Jälkihuollon palvelut ovat vapaaehtoisia. Jälkihuollosta tehdään jälkihuoltosuunnitelma nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan.