Läheiset perheen tueksi

Sinulle läheinen ja tuttu lapsi ei asu kotonaan, vaan sijaisperheessä, lastenkodissa, nuorisokodissa tai perhekodissa. Olet saattanut miettiä, mitä lapselle kuuluu ja miten voisit olla osa hänen elämäänsä.

Läheiset ihmiset ovat lapselle ja nuorelle monelle tapaa tärkeitä. Vaikka välimatkaa olisi paljon, eivätkä lapsi ja läheinen näe usein, läheinen on lapselle tai nuorelle elintärkeä. Kuka sitten on lapsen läheinen? Läheinen voi olla äiti, isä, kaveri, sisarus, isovanhempi, kummi, opettaja, terapeutti, valmentaja tai koulun vahtimestari – oikeastaan kuka tahansa luotettava ja turvallinen ihminen lapsen perhepiiristä tai sen ulkopuolelta. Läheinen on ihminen, jolle voi puhua, joka kuuntelee, joka tuntee hänen taustansa ja joka ymmärtää. Läheinen on lapselle ja nuorelle sellainen ihminen, jonka seurassa on hyvä olla.

Lapsella voi olla yhtä aikaa monia aikuisia ja samanikäisiä läheisiä – lapsen ei tarvitse valita läheisistä läheisintä. Oleellista on, että lapselle ja nuorelle annetaan oikeus määritellä itse, ketkä ovat hänen läheisiään ja häneltä kysytään läheisistä. Aikuisen on hyväksyttävä, että lapsella on oikeus kokemukseensa ja omiin läheisiinsä.

Lapset ovat hyvin lojaaleja läheisilleen. He kukoistavat, kun läheissuhteet toimivat.  Toisaalta ristiriitaiset läheissuhteet voivat vaurioittaa vakavasti lasta. Lapsi tarvitsee aikuisten apua läheissuhteiden hoitamisessa – lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin selviämään niiden kanssa. Jos lapsella ei ole läheisiä, sosiaalityöntekijän tai muun ammattilaisen tulee etsiä lapselle tärkeitä ihmisiä ja auttaa heitä olemaan yhteydessä nuoreen – ei toisinpäin.

Mitä läheinen voi tehdä?

Jos olet huolissasi lapsesta

Turvallisilla ja pysyvillä ihmissuhteilla eli sitoutuneilla läheisillä on iso rooli lapsen elämässä. Läheiset voivat tarjota lapselle turvaa erilaisissa elämäntilanteissa. Jos läheiselle syntyy huolta tutun lapsen tilanteesta, hän voi tehdä viranomaisille lastensuojeluilmoituksen lapsesta tai pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi yhdessä lapsen, nuoren tai vanhempien kanssa. Kaikissa tapauksissa on hyvä keskustella ensin lapsen ja vanhempien kanssa. Apua on tarjolla!

Jos mietit lapsen ottamista asumaan luoksesi

Jos lapsi ei voi asua kotonaan, hänet voidaan sijoittaa lapselle ennestään tuttuun, esimerkiksi sukulais- tai ystäväperheeseen.  Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä sen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Läheinen voi olla itse aloitteentekijä. Läheisenä sinä voit ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään ja ehdottaa, miten sinä voisit tukea lasta. Läheisenä voit jutella ja kysyä lapselta, vanhemmilta tai sosiaalityöntekijältä miten voisit auttaa lasta.
Läheisten selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos lapsi tarvitsee asuinpaikan pikaisesti. Lapsen asumista ja sijoituspaikkaa koskeva asia on ratkaistava aina lapsen parhaaksi. Sijoituspaikan tulisi pystyä vastaamaan niihin pulmiin, jotka ovat olleet sijoituksen syynä.
Useat läheiset yhdessä voivat tukea ja auttaa lasta tilanteessa, kun lapsi sijoitetaan.  Sijoitus ei merkitse läheissuhteiden katkeamista lapselle tärkeisiin ihmisiin.

Sijaishuollon aikana

Sijaishuollossa olevalla lapsella on oikeus hänelle tärkeisiin, turvallisiin ja läheisiin ihmissuhteisiin.  Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä ihmisiä. Sijoitus ei tarkoita sitä, että läheissuhteet katkeavat. On tärkeää, että yhteydet säilyvät ja sinä läheisenä pidät sitkeästi yhteyttä lapseen. Näin tuot lapsen elämään jatkuvuutta ja turvaa.
Myös sosiaaliviranomaisten ja kaikenlaisten työntekijöiden on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sosiaalityöntekijän on tuettava lapsen ja läheisten yhteydenpitoa taloudellisesti. Vanhempien taloudellinen tilanne ei saa olla esteenä tapaamisille tai yhteydenpidolle sijoituksen aikana.

Lapsen ja läheisten arkiset kohtaamiset

Vaikka lapsi ei asuisi kotona, läheiset haluavat usein olla mukana lapsen elämässä ihan arkisella tavalla: laittaa yhdessä ruokaa, ulkoilla, retkeillä, harrastaa tai olla vaan.  Usein he tapaisivat lasta mieluiten omassa kodissaan.  Aina tämä ei ole mahdollista. Joskus tapaamiset järjestetään lapsen sijaishuoltopaikassa tai jossakin tapaamisia varten suunnitellussa paikassa. Silloinkin aikuisten tehtävänä on tehdä tapaamisista mahdollisimman mukavia kohtaamisia lapsen kanssa.

Neuvottelut

Lapsen asioista keskustellaan ja tulevista asioista sovitaan neuvotteluissa. Neuvotteluissa ovat mukana  lapsi, vanhemmat ja viranomaisia. Lastensuojelulain 31 §:n mukaan lastensuojelun työntekijä voi kutsua lapsen, vanhemmat ja huoltajat, muut lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavat tai lapsen huolenpitoon keskeisesti osallistuvat henkilöt ja muut lapselle tai perheelle läheiset henkilöt sekä viranomaiset ja muut yhteistyötahot mukaan neuvotteluun. Lapsi ja huoltajat voivat ehdottaa läheisiä, mutta lopullisen päätöksen neuvotteluun kutsuttavista tekee sosiaalityöntekijä. Läheinen voi pyytää pääsyä mukaan lapsen neuvotteluun.

Muu yhteydenpito

Yhteydenpito voi tapahtua monella tavalla: lapsen kotipäivillä tai -viikonlopuilla, läheisten vierailuilla lapsen luona, puhelimitse, postitse, sähköpostilla, skypellä jne . Lapselle syntymäpäiväkortti tai puhelu on todella merkityksellinen asia, jota hän muistelee vielä aikuisenakin.
Lapselle läheinen on läheinen – asuipa lapsi kotona tai sijaishuoltopaikassa! On tärkeää, että pidät yhteyttä ja säilyt lapsen elämässä, vaikka tilanteet saattavat toisinaan olla vaikeita ja aikuisten väliset ristiriidat vaikeuttavat yhteydenpitoa. Lasta varten on tärkeää, että aikuisten asiat eivät ohita lapsen ikävää.

Lapsi tarvitsee sinua.