Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus voi kukkia

Hämeen Sanomat 15.5.2016 

Huostaanotettujen isoäiti: Häpeän tunteesta pitää päästä yli

Eija Lehtinen tietää, että huostaanotto on läheisille kova paikka. Hän itse joutui taistelemaan oikeudessa, jotta sai kuusivuotiaan tyttärentyttärensä luokseen asumaan. Nyt Lehtinen haluaa kertoa tarinansa, jotta muidenkaan ei tarvitsisi hävetä. 

- Häpeän tunteesta pitää päästä yli. Muuten peittelyyn menee valtavasti energiaa, ja kaikki se energia on lapselta pois. Lapsen on myös varauksetta voitava luottaa siihen, että läheiset tukevat häntä.

Lue lisää 

Artikkelin loppuosassa kerrotaan myös Hämeenlinnassa toimivasta kaikille avoimesta VOIKUKKIA- kahvilasta. 

Kanta-Hämeen Perhetyö ry järjestää sijoitettujen lasten läheisille tarkoitetun kohtaamispaikan.

Voikukkia-vertaiskahvilaan voivat tulla sijoitettujen lasten vanhemmat, isovanhemmat kuin muutkin läheiset.

- Kyse on matalan kynnyksen kohtaamispaikasta. Vertaiskahvila koettiin tarpeelliseksi, sillä moni jää huostaanottotilanteessa yksin, sanoo vastaava ohjaaja Paula Arbelin.

- Kahvilaan voi tulla anonyymisti, eikä siellä ole pakko jakaa koko tarinaa, jos ei halua, hän jatkaa.

HS 12.12.2015

Satu Nieminen sai lapset takaisin luokseen sijoituksen jälkeen: ”Minä olen ihan hyvä äiti”

Lue koko artikkeli tästä.

Tarja Hiltunen uskoo, että lastensuojelussa voitaisiin auttaa vielä paljon nykyistä enemmän, jos toimintatapoja muutettaisiin niin, että vanhemmat otettaisiin mukaan suunnittelemaan, miten lapsia ja perhettä voitaisiin parhaiten auttaa. Jos huostaanottoon kuitenkin päädytään, myös vanhemmille tulisi tarjota tukea.

Niemisen perheen kohdalla kävi juuri näin. Tukea annettiin, ja samalla Satu Niemisen kuva itsestään äitinä muuttui jyrkästi.

”Kun vein Pinjan sijaisperheeseen ja katsoin, kun hän huiskutti ikkunasta, tunsin olevani maailman kurjin äiti. Vasta kun monet sanoivat minulle, että minähän olin hyvä äiti, kun järjestin lapseni turvaan ja hyvään hoitoon, tajusin, että niinhän se ehkä sittenkin on. Minä olen ihan hyvä äiti.”

Lasten huostaanotto auttoi Satu Niemistä – nyt sisarukset ovat olleet kotona yli puoli vuotta

Sijaisperheen löytymisestä alkoi Niemisen toipuminen. Voimat alkoivat palata, kun joku muu kantoi vastuun lapsista.

”Lasten sijoitus auttoi minua nousemaan uupumuksesta. Tiesin, että lapsia hoidettiin hyvin ja sain itsekin tukea sijaisperheeltä. Toive lasten takaisin saamisesta auttoi nousemaan sängystä ylös aamuisin. Oli onnenpotku, että saimme hyvän sijaisperheen, joka asui lähellä meitä. Sain tavata ja pitää lapsia luonani säännöllisesti.”

Avaa tästä

Sininauhaliiton jäsenprintti: huostaanotettujen lasten vanhemmat haluavat tulla kohdatuksi ihmisinä

Lataa Sininauhaliiton jäsenprintti tästä. VOIKUKKIA artikkelin löydät sivuilta 6-7.

"Hyvä kohtaaminen ei vaadi välineitä, rahaa eikä edes juurikaan enemmän aikaa, sen
sijaan se vaatii rohkeutta, aitoutta ja halua nähdä ihminen omana itsenään.”

YLE Aamusydämellä 27.9.2015

Mareena Heinosen lapsi oli sijoitettuna Eija Santaniemen kotiin viisi vuotta, kunnes hän palasi takaisin äitinsä luo. Mareena ja Eija kertovat millaista yhteistyötä sijoitetun lapsen biologinen vanhempi ja sijaisvanhempi voivat tehdä lapsen parhaaksi.

Katso ohjelma tästä.

Emma ja Elias blogi 24.9.2015

Seuraako vaikeuksista katkennut sukupolvien ketju vai vahvempi vanhemmuus?

"Vanhemman voimaantuminen vaikuttaa lapsen elämään myös pidemmällä aikavälillä.

Riippumatta siitä, jatkuuko huostaanotto lapsen täysi-ikäisyyteen asti vai palaako lapsi asumaan vanhempiensa luo ennen itsenäistymistään, lapsen suhde vanhempaansa vaikuttaa lapsen elämään monella tasolla, vielä aikuisenakin.Suhde omiin vanhempiin on suuressa roolissa varsinkin siinä vaiheessa, kun lapsesta ja nuoresta tulee aikuinen, ja sijoitettuna olleesta tytöstä kasvaa äiti, pojasta isä.

Tämä on se kohta, jonka näkökulmasta sijoitettujen lasten vanhempien tukeminen on ennalta ehkäisevää toimintaa, siinä missä korjaavaakin."

Lue blogi täältä.

YLE 28.8.2015

Huostaanotto ei aina johdu huonosta vanhemmuudesta – vertaistuki auttoi teinitytön äitiä

"Ida Hiltusta harmitti, kun muut sanelivat, mikä oli hänen lapselleen parasta. Nyt hän auttaa muita saman tilanteen kokeneita vertaisryhmän ohjaajana.

Ida Hiltunen on yksi vertaistukiohjaajista. Hän meni ryhmään vuosi lapsensa huostaanoton jälkeen. Hänen mielestään kokoontumiset olivat merkittävä osa hänen toipumistaan.

– On voimaannuttavaa tavata samassa tilanteessa olevia, Hiltunen sanoo".

Lue koko artikkeli täältä.

Huom! Artikkelissa on asiavirhe johon pyydetty YLE:ltä korjausta. VOIKUKKIA- hanke ei järjestä itse vertaistukiryhmiä, vaan kouluttaa niiden ohjaajia. Päivitetty 4.9.2015.

Suomi Areena 14.7.2015

Helmi- yksi äiti muiden joukossa- teatteriesitys jonka on kirjoittanut Pipsa Lonka.
Esitys kertoo äidistä ja lapsesta jotka eivät tunne toisiaan. Siinä kysytään: saako äiti olla äiti, vaikka hän ei olisi koskaan lapsensa kanssa elänyt, vaikka hän ei tuntisi lastaan? Voiko tyttäreksi tulla aikuisena.

Tilaisuuden avaa professori Pentti Arajärvi. Esityksen jälkeen toimittaja ja juontaja Anne Flinkkilä keskustelee Mareena Heinosen (kokemusasiantuntija, VOIKUKKIA/ Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry) ja Henna Pirskasen kanssa (erikoistutkija, THL/Jyväskylän yliopisto) suomalaisesta yksin jäämisen kulttuurista, jossa vanhemman on vaikea hakea ja saada apua.

Kaikki Suomi Areenan videot löydät MTV:n internetsivuilta.

Järjestäjät:

Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö ITLA/Lapset, nuoret ja perheet 100
vuotiaassa Suomessa tutkimus- ja vaikuttamisohjelma (2013– 2017) ja Emma & Elias ohjelma

HS 26.5.2015 VOIKUKKIA- verkostohanke, mielipidekirjoitus

Vanhempien vaikutus ei poistu lapsen elämästä sillä, että vanhemmat poistetaan lapsen elämästä, eikä vanhemmuus parhaassa tapauksessa pääty lapsen täysi-ikäisyyteen. Siksi sijoitettujen lasten vanhempien tukeminen on lapsen kannalta tärkeää myös sijoituksen aikana.

Lue koko kirjoitus tästä.

Helsingin Sanomat mielipidekirjoitus 24.4.2015, Yhteiskunnan kriisiapu pelasti perheeni, lue tästä.

Savon Sanomat 23.4.2015, huostaanotto erotti- näin äiti ja lapsi sen kokivat, lue tästä.

Kansan Uutiset ma 27.4.2015,  Lastensuojelusta perheiden tukemiseen, lue artikkeli tästä.

FUNTampere nettiradio 12.5.2015

 Perhehoito lehti 1/2015

  • Biologisten vanhempien vertaisryhmä- Lataa artikkeli tästä.

Warkauden lehti 3.1.2015: "Vertaisryhmä tukee huostaanoton kokeneita"

  • Vertaisohjaajan ohjaajan haastattelu vertaistuen merkityksestä huostaanottokokemusten purkamisessa. Pääset suoraan Warkauden lehden artikkeliin >> tästä.

VOIKUKKIA- vertaistukiryhmä Kainuussa keväällä 2015

  • YLE 3.12.2014 Huostaanotettujen lasten vanhempia autetaan vertaistuen avulla. Pääset suoraan uutisten artikkeliin >> tästä.

Kokemuksia vertaistukiryhmästä ja vertaisohjaajana toimimisesta YLE 4.11.2014

  • "Vanhemmat kaipaisivat huostaanottotilanteessa jonkinlaista vertaistukihenkilöä. Hän voisi auttaa sanoittamaan tapahtunutta ja antaa ihan arjen vinkkejä." Lue artikkeli kokonaan Ylen internet-sivuilta. Pääset suoraan uutisten artikkeliin >> tästä.

Kasper-lehden VOIKUKKIA-teemanumero 1-2/2014

  • Lehti sisältää runsaasti asiaa ja haastatteluja sijoitettujen lasten vanhempien tukemisesta sekä kokemuksia vertaistukiryhmistä ja muusta tukitoiminnasta. Lataa ja lue Kasper-lehden sähköinen pdf-versio Suomen Kasvatus- ja Perheneuvontaliiton sivuilta >> http://www.suomenkasper.fi/julkaisut/kasper-lehti

Loviisan Sanomien juttu Itäisen Uudenmaan VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä 16.10.2014:

Sonja Vanhasen tutkimukseen "Kuka auttaisi meidän perhettä" liittyvä haastattelu Helsingin sanomissa (hs.fi) 23.4.2014, "Huostaan otetun lapsen äiti: "Kukaan ei kysynyt, miten voin""

"Kun joka makaroniin pitää mahtua pöytätavat"-kirjan julkaisun yhteydessä tehty lehtihaastattelu yhdestä kirjan kirjoittajasta, Mareena Heinosesta, Helsingin Sanomat 12.3.2014

Sininen aalto 1/2013 Sinauhaliiton sidosryhmälehti

  • Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus voi kukkia- kokemuksia vertaistukiryhmästä, henkilöhaastattelu. Artikkelin voi tilata hanketyöntekijöiltä.

Suomen Kasvatus- ja Perheneuvontaliiton jäsenlehti KASPER 1/2013

  • Vanhemmat vaikuttajina- sijoitettujen lasten vanhempien kokemukset näkyviin. Artikkeli luettavissa PDF- versiona tästä.
  • Kuullaanko sijaishuollossa olevia lapsia- ja miten? Voit lukea artikkelin täältä.
  • Selviytyjät-lastensuojelun asiakkaasta kokemusasiantuntijaksi. Lue artikkeli täältä.

KASPER-lehden voit tilata suoraan kotiisi tästä linkistä.

© 2017 Voikukkia  |  WebDesign: Mainostoimisto Mekanismi